Autotuojat ennustaa mullistusta autoilun verotukseen Suomessa

19.4.2023

Autotuojien toimitusjohtaja Tero Kallio sanoo, että Suomen on siirryttävä polttoainepohjaisesta verotuksesta kilometriverotukseen. Uhkana on muuten liikenteen verotulojen romahdus sekä se, että verotuksen kovin isku kohdistuu pienituloisille autoilijoille ja ammattiliikenteelle.

Autotuojien toimitusjohtaja Tero Kallio vaatii, että autoilun verotuksen uudistamisen osalta on aika laittaa Suomessa työrukkaset käteen.

”Suomella on tiukat päästötavoitteet, joihin se on yhdessä muiden EU-jäsenmaiden kanssa sitoutunut. EU tuskin tulee antamaan yhden pienen jäsenmaan romuttaa suurta, koko EU:n kesken sovittua taakanjakosektorin päästövähennyskokonaisuutta”

Suomen on siis sähköistettävä autokantaansa nykyistä nopeammin.

”Muutoin vaarana on, että polttoaineiden hintaa nostavaa jakeluvelvoitetta aina vain kiristetään. Se ei ole kansantalouden kannalta järkevää: kärsijöinä olisivat niin pienituloiset polttomoottoriautoilijat, kuin tavaraliikenne, kun polttoaineiden hintoja uhkaa nousu jo lähelle kolmea euroa litralta”, Kallio lataa.

”Samalla, kun tavoitteenamme on autokannan nopeampi sähköistyminen ja päästöjen lasku, romahtavat valtiolta liikenteen verotulot; sähköautoista kun ei makseta autoveroa ja kireästi verotettua bensiiniä tai dieseliä ne eivät tankkaa.”

Valtio ei veroista luovu

Kallion mielestä lienee toiveajattelua, että valtio antaisi liikenteen verotuottojen sulaa. Liikennesektorilta on kerätty viime vuosina veroja kaikkiaan noin kahdeksan miljardia euroa vuodessa.

”Hallituksen lainapiikki on ollut auki ja valtiontalous sen vuoksi kuralla. Nyt on aika elää suu säkkiä myöden. Tai sitten voimme leikata menoista: koulutuksesta, terveydenhuollosta, lapsilisistä, päivähoidosta ja tulonsiirroista eli tuista, joita muun muassa liikenteen verotuloista rahoitetaan. Tähän harva on valmis, joten valtio tarvitsee jatkossakin verotulonsa”, Kallio ennustaa.

Liikenteen verouudistus on Kallion mukaan aloitettava viipymättä, mutta miten se tehtäisiin?

Yksinkertaisimmillaan se voisi merkitä olemassa olevien liikenteen verolajien hehkuttamista henkiin niitä korottamalla. Mutta asia ei ole näin yksinkertainen.

”Autoveroa ei voida korottaa ilman, että se johtaisi kysynnän romahtamiseen ja verotuottojen entistä pienempään kertymään. Samalla kuluttajat ja yritykset usutettaisiin hankkimaan autonsa vanhalla alhaisemmalla verotasolla käytettynä ulkomailta”, Kallio sanoo.

Houkuttelevinta olisi ajoneuvoveron korotus. ”Yhden euron vuosikorotus tuo valtion kassaan karkeasti kolme miljoonaa euroa. Sadan euron vuosikorotuksella valtion kassaan kilahtaisi 300 miljoonaa euroa vuositasolla lisää.”

”Pienempikin korotus siis riittäisi rahoittamaan vaikkapa sähköautojen hankintakannustinta, jolla jakeluvelvoitteen nostovaikutusta polttoaineen hintaan pehmennettäisiin.”

Bensaa ja dieseliä ei voi yliverottaa

Polttoaineveron korotukset ovat Kallion mielestä mahdottomia.

”Jakeluvelvoite nostaa ensi vuoden alusta dieselin ja bensiinin hintaa noin 23 senttiä litralta. Jo nyt kaupan ja teollisuuden kuljetusten kustannukset ovat nousseet hurjasti polttoaineiden hintojen kivuttua yli kahteen euroon litralta.”

Tavaraliikenne tarvitsee joka tapauksessa ammattidieselinsä, siis järjestelmän, jossa alalle palautetaan osa polttoaineverosta kuljetuskustannusten pitämiseksi edes jossain määrin kilpailukykyisenä.

Kallion mukaan nykyisiä verolajeja ei voida loputtomasti tekohengittää.

”Tarvitaan liikenteen verotuksen kokonaisuudistus ja vaihtoehtoja on vähän.”

Kallio nostaakin tikun nokkaan ristiriitaisia tunteita jo pitkään herättäneen kilometriveron. ”Siinä autovero, ajoneuvovero ja osa polttoaineverosta voitaisiin korvata aikaan, paikkaan ja auton päästötasoon perustuvalla verolla”, Kallio perustelee.

Kallion esitys ei ole uusi. Viimeksi lähes koko autoala esitti samaa ehdotusta verotuksen rakenteen muuttamisesta kolmisen vuotta sitten. Silloin(kin) ongelmaksi nousi paikannukseen perustuvien kilometriverojärjestelmien investointi- ja käyttökustannukset verrattuna polttoaineveron korjuukustannuksiin.

Kalliokin korostaa sitä, että verotaso tulisi asettaa siten, ettei liikenteen kokonaisverorasitus nouse. ”Lisäksi on pidettävä huolta, ettei järjestelmästä tule kuntien valtionosuuksien tasausjärjestelmän jatke – siis yksi mekanismi lisää, jolla lapettaisiin rahaa kaupungeista maakuntiin.”

Kallion mukaan on toki selvää, että kilometrin hinta Kainuun kairalla keskellä yötä pitää olla merkittävästi matalampi kuin Helsingin sisääntuloväylillä aamukahdeksalta.

Valvooko isoveli liikaa?

Kilometriverokeskustelussa on usein noussut esiin seuranta eli valvoisiko valt

jokaista autoilijan liikettä.

Kallion mielestä ei. ”Järjestelmä voidaan toteuttaa niin, että esimerkiksi teleoperaattorit keräävät ajotiedot ja tietoihin suhtaudutaan samalla tavoin kuin puhelutietoihisi – tarkat tiedot saa vain auton omistaja itse. Veron voi kantaa joko Traficom tai Verohallinto, jotka saisivat operaattoreilta vain summatiedon”, Kallio toteaa.

Suomi voitaisiin jakaa vyöhykkeisiin, jolloin neljännesvuosittain tulevalla kilometriverolaskulla näkyisivät vain vyöhykkeet, joissa autoilija on ajanut.

”Verottajankaan ei tarvitse autoilijan liikkeistä tämän enempää tietää. Poliisille asia ei kuulu. Poliisi voisi saada kuljettajan ajotiedot operaattorilta vain siinä tapauksessa, että häntä epäillään vakavasta rikoksesta. Tämäkin olisi luvan takana”, Kallio sanoo.